Levoton sielu

Sattumukset jättivät tiistain New Yorkin ajan vähän vähiin. Istuimme mielummin Greyhoundin bussissa moottoritiellä ruuhkassa kolarin takia.

New Yorkin uutisia:
* Tyyppi räjäytti kokonaisen asuinkerrostalon olikohan se nyt Upper West Sidessa, kun oli sitten virittänyt itsemurha-aikeissa kaasuhanikat niin, että kaasua valui ulos... Tästä seuranneessa rähjähdyksessä tuhosi sistten muittenkin ihmisten asunnnot. Vaimo jätti - räjäytänpä talon.
* Toinen tyyppi päätti ottaa kaksi "power sawta" mikä sähkösaha sitten suomeksi onkaan... ja slaissaili sitten viattoman ohikulkijan ja veti toista turpaan... No nyt tietenkin tämä slaissattu ohikulkija aikoo haastaa oikeuteen sekä kaupungin että metron... American enough?
* Tornado kiskaisi tästä ohi eilen...
* FBI väittää selvittäneensä aiotun metrotunneliterrori-iskun, jossa about 12 pommia olisi räjäytetty East Riverin alla menevässä tunnelissa niin, että junat ja tunnelin katto räjähtävät täyttäen tunnelin vedellä... Väittävät selvittäneensä sen interentin chatroomista. Mene ja tiedä... Turvatoimia kuitenkin halutaan edelleenkin nostaa. Niinpä niin.

Mutta New Yorkia ei voi kyllä olla rakastamatta!!!!
Täällä voi tavata jopa ystävällisiä pariisilaisia.

Pyörimme koko eilisen päivän alueilla, jotka taitavat olla lempialueitani tässä kylässä: Chelsea, Greenwich Village, Soho.

Amerikkalaisen elämänmenon kummallisuuksia: LAISSA määritellään, että kenkiä sovittaessa on käytettävä sukkia... siis LAISSA!!?

P.S. Vara-antropologin ajatuksia: Thank god for free wireless LANs!

Terveiset maasta, josta Sipe ilmeisemminkin lähetteli Tonille ideoita biisiin Amerika...

Niin siis ollaan Bostonissa. Bussimatkailimme New Yorkista pohjoiseen.

N. 500 000 asukkaan Boston juhli tänään Italian voittoa ja näytti aurinkoisen puolensa. Muista puolista kokemusta ei sitten olekaan.

Paikallisoppaamme ovat esitelleet kylää kiitettävästi (kiitos, tack) ja kalojen ja pingviinien lisäksi on tullut tehtyä läheisempää tuttavuutta paikallisten etanoiden kanssa.

Kyllä täällon kaikkee...

Ensin on mainittava, että huolimatta miltä seuraava kuulostaa, tämä ei ole mikään Folke West the Next Generation...
Nimittäin:

Bushmillsin jälkeen olemme nimittäin käyneet Dublinissa Jamesonin tislaamokierroksella, jossa meistä se toinenkin pääsi maisteluosioon mukaan ja on täten myös irkkuviskimaisteludiplomin onnellinen haltija.

Ja sitten tietenkin tutustuimme Guinnessin panimoon. :D

Eilen illalla "kävimme teatterissa". Tai siis oikeasti. Olimme nimittäin kummitusbussi, Ghost Bus -kierroksella. Opimme mm. body snatchingin eli haudanryöstön perusteet ja muuta hyödyllistä ja mielenkiintoista.

Irlanti on kohdellut meitä hyvin. Huomenna rapakon taakse.

Eilen ajeltiin pohjoiseen, pohjoisrannikolle saakka. Siellä sijaitsee kaksi mainiota nähtävyyttä: Bushmillsin tislaamo ja Giant's Causeway.

Irkkuviskien pehmeys selittyy sillä, että ne tislataan kolmeen kertaan (skottiviski kahteen, bourbon yleensä yhteen kertaan). Bushmills, tuo mainio juoma, valmistetaan Bushmillsin kylässä Pohjois-Irlannissa. Tislaamo on maailman vanhin lisensoitu sellainen ja kaikki ko. nimeä kantava juoma tulee sieltä. Yours truly pääsi mukaan "maistiaisiin". Happy-happy-joy-joy! :-D

Rannalla hieman Bushmillsistä pohjoiseen sijaitsee Giant's Causeway, eräs maailmanperintökohteista. Uskomattomia kivimuodostelmia. Varsinainen causeway on kuin jättimäinen portaikko rannassa... kivet ovat siistin samanmuotoisia, kuus- ja kahdeksankulmioita, aivan kuin ihmisen tekemiä...

...tai siis jättiläisen.

Tässähän siis kävi näin:
Aikoinaan Irlantilainen jättiläinen Finn MacCool päätti lähteä Skotlantiin tappelemaan skottijättiläisen kanssa. Tätä varten hän rakensi kivistä tien Skotlantiin. Päästyään perille hän kuitenkin löysi vihamiehensä nukkumasta ja huomasi, että tämä on huomattavasti häntä suurempi. Finn tuli toisiin ajatuksiin ja lähti livohkaan, takaisin Irlantiin. Skottijätti kuitenkin herättyään huomasi toisen aikeet ja lähti vihastuneena Irlantiin. Finnin vaimo kuuli skotin rymistelevän heillepäin ja puki Finnin lasten vaatteisiin ja laittoi kehtoon. Skottijättiläinen saapui Finnnin kotiin, jossa vaimo kertoi ettei Finn ole kotona, hän on kotona vain heidän lapsensa kanssa. Skottijätti katsoi "vauvaa" ja totesi, että jos Finnin lapsi on noin suuri, on miehen itsensä oltava jättiläistäkin jättimäisempi. Niinpä hän tuli toisiin ajatuksiin ja juoksi pikaisesti takaisin Skotlantiin hajoittaen suuren osan Finnin rakentamasta kivitiestä.

Kävimme siis katsomassa sitä, mitä tästä draamasta on jäljellä... ;-)

Lisäksi tsekkasimme Dunlucen linnan ja Irlannin toiseksi pisimmän hiekkarannan Portrushin ulkopuolella.

Nyt se on bye-bye Pohjois-Irlanti.

Belfast saattaa herättää monessa negatiivisiakin mielikuvia johtuen väkivaltaisestakin historiasta. Täällä sijaitsee mm. olikohan se nyt Euroopan (jos ei maailman) pommitetuin hotelli. Samassa hotellissa pommi on räjähtänyt 37 kertaa. Kaiken kaikkiaan levottomuudet ovat vaatineet 1368 uhria. Nykyisin voimassa aselepo (tai mikä virallinen nimitys onkaan) ja entiset levottomuuksien keskukset Länsi-Belfastissa ovat lähinnä turistikohteita (kyllä, mekin kävimme siellä), jossa voi ihailla kantaaottavaa seinätaidetta.

Nykyisin Belfast vaikuttaa vilkkaalta ja elinvoimaiselta kaupungilta, jossa on vilkas yöelämä.

(Kuvat "thumbnailina", joten klikkaa suuremmaksi.)