Ho Chi Minh City/Saigon
+ Cu Chi
27.07.2010 29 °C
Paikalliset käyttävät Ho Chi Minh Citystä selkeästi mielummin "vanhaa" nimeä Saigon. Saigonissa on 7 miljoonaa asukasta ja jonkin arvion mukaan 2 miljoonaa skootteria. Helppo olisi uskoa luvuksi vaikka kolmekin miljoonaa, skootterit ovat jotain mikä Saigonista jää varmuudella mieleen.
Matka HCMC-Mui Ne-HCMC antoi hyvän mahdollisuuden jo tutustua vietnamilaiseen liikennekulttuuriin; isomman oikeudella ja skootterimassan voimalla toteutettavaa luovaa toimintaa...
Saigonilaisille "rahan teko" on keskeinen asia. Se näkyy mm. "ekstrapalveluina", jotka teoriassa voisi ymmärtää vain keskimääristä paremmaksi palveluksi, mutta joiden tarkoituksena luonnollisestikin on vain saada mahdollisimman suuri tippi. Esimerkiksi: "Emme yleensä tällä retkellä pysähdy tähän, mutta "tämän kerran" teemme ylimääräisen stopin" tai tilatessasi jalkahieronnan, hierotaan kädet ja hartiat (pyytämättä) lisäksi... tipin toivossa (ja sitä pyydetään suoraan). Tipit tuovat paikallisille merkittävän lisätulon. Vietnamilaisen keskitulo on noin 100 USD/kk. Tippien kalastelu saattaa tuntua välillä vähän rasittavalta. Siksi käytännössä Saigonissa ei juurikaan päde opaskirjojen "Vietnamissa ei yleisesti ottaen tipata" -logiikka. Maalla asia olikin ehkä niin.
Saigonissa katsastimme mm.:
- Reunificaton Palace
- War Remnants Museum
- Thien Hau Pagoda
- Cho Binh Tay:n markkinat
- Lacquer-taiteen valmistus
Notre Damen kirkkoa ja postitoimistoakin pidetään nähtävyyksinä...
Eräs tärkeä kohde meille oli Anthony Bourdainin No Reservations -ohjelmasta tutuksi tullut "Lunch Lady". Bourdainin lisäksi Ladyä eli Nguyen Thi Thanhia on kehuttu ruokablogeissa. Nyt kävi valitettavasti vain niin, että saapuessamme paikalle sunnuntaina puolen päivän jälkeen, Lunch Lady ei ollut enää paikalla. Joko sunnuntai oli poikkeuksellisesti vapaa (netin mukaan näin ei olisi) tai sitten sapuska oli jo loppunut (auki klo 11 alkaen). Kielimuurin takia ei saatu muuta selvää, kuin että Lady oli lepäämässä. Harmi, ei päästy maistamaan kuuluisia herkkuja.
Teimme myös päiväretken Cu Chi:n tunneleille. Kyseessä siis Saigoinin lähistöllä oleva arviolta 200 km maanalaisten tunneleiden verkosto. Näissä tunneleissa Vietcong-sissit piilottelivat ja käyttivät kulkureittinään Vietnamin sodan aikana. Tunneleilla esitellään maanalainen elämä, tunneleiden logiikka, käytetyt aseet ja ansat ja luonnollisestikin on mahdollisuus käydä tunneleissa itse. Tunneleita on usemmassa kerroksessa ja alkuperäinen tunneliverksto on pienimmillään A4-papaerin kokoinen. Siihen ei amerikkalainen sotilas sodan aikana mahtunut - eikä mahdu nykypäivän turisti. Verkostosta siis osa on levennetty ja sellaista tunnelia tuli könyttyä jonkin matkaa testimielessä.
Sekä Cu Chi:ssä että sotamuseossa varaudu kuulemaan hieman painotettu "oikea totuus".
(kuvat klikkaamalla isommiksi)
Saigonia rauhallisemmasta näkökulmasta:
Kärmes-skorppari-viinaa (ei ehkä maailman paras makukokemus):
Lahjoja hengille, jotta jatkaisivat "eteenpäin" (kiinalainen tapa):
Posted by vilmalotta 00:26 Archived in Vietnam